Miten vastaajan toimiala heijastuu hänen työhyvinvointikokemuksiinsa?

Miten voit? -työhyvinvointitestiin ovat vastanneet aktiivisimmin sosiaali- ja terveyspalveluissa, koulutuksessa sekä teollisuudessa työskentelevät. Työt eri toimialoilla poikkeavat toisistaan, mutta tiedetään, että millä tahansa alalla voi kokea hyvää työhyvinvointia. Työhyvinvointiin vaikuttavat keskeisesti tietyssä työssä ja työtehtävässä olevat työn vaatimukset ja voimavarat.

Seuraavassa tarkastellaan, millaisia alakohtaisia eroja liittyy työn imuun, työuupumusoireiluun, työhön tylsistymiseen ja työriippuvuuteen. Muihin työhyvinvointikokemuksiin liittyviä eroja voi tarkastella itsenäisesti aineistosivulla.

(Teksti jatkuu kuvioiden jälkeen)

Miten voit?

Lataa data

Työn imu korkeinta koulutusalalla sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa

Noin 47 prosenttia kaikista vastanneista arvioi työn imunsa korkeaksi ja vastaavasti matalaksi 31 prosenttia. Koulutusalalla toimivista noin 56 prosenttia, terveys- ja sosiaalipalveluissa työskentelevistä noin 51 prosenttia sekä rahoitus- ja vakuutusalalla toimivista noin 48 prosenttia koki korkeaa työn imua. Toisaalta rakennusalalla työskentelevistä vastaajista vain noin 39 prosenttia, teollisuudessa noin 37 prosenttia ja kuljetusalalla noin 34 prosenttia koki korkeaa työn imua.

Työuupumusoireilua eniten tukku- ja vähittäiskaupan alalla sekä kuljetus- ja varastointialalla

Kaikista vastaajista noin 55 prosenttia arvioi työuupumusoireilunsa melko korkeaksi tai korkeaksi ja 8 prosenttia matalaksi. Tukku- ja vähittäiskaupan alalla, kuljetus- ja varastointialalla sekä kiinteistöalalla toimivista peräti 63 prosenttia arvioi työuupumusoireilunsa melko korkeaksi tai korkeaksi. Harvimmin korkeita tai melko korkeita arvoja saivat terveys- ja sosiaalipalveluissa (51 % vastaajista), koulutus (50 % vastaajista) sekä rahoitus- ja vakuutusaloilla (50 % vastaajista) työskentelevät vastaajat.

Tylsistyminen yleisintä kuljetus- ja varastointialalla, teollisuudessa ja rakennusalalla

Noin 41 prosenttia kaikista vastanneista arvioi työssä tylsistymisensä melko korkeaksi tai korkeaksi ja vastaavasti noin 17 prosenttia matalaksi. Työssä tylsistymisensä arvioi korkeaksi tai melko korkeaksi peräti 54 prosenttia kuljetus- ja varastointialalla toimivista sekä 52 prosenttia teollisuudessa ja 48 prosenttia rakennusalalla työskentelevistä. Toisaalta harvimmin korkeita arvoja raportoitiin hallinto- ja tukipalvelutoiminnassa (39 %) terveys- ja sosiaalipalveluissa (36 %) sekä koulutusalalla (31 %).

Työriippuvuutta eniten kiinteistöalalla sekä maa-, metsä- ja kalataloudessa

Kaikista vastaajista noin 17 prosenttia arvioi työriippuvuutensa tason korkeaksi tai melko korkeaksi ja matalaksi noin 13 prosenttia. Työriippuvuus sai korkeimpia arvioita kiinteistöalalla (25 %), maa-, metsä- ja kalataloudessa (23 %) sekä koulutusalalla (21 %) työskenteleviltä. Harvimmin korkeita arvoja koettiin julkisessa hallinnossa (15 %), terveys- ja sosiaalipalveluissa (15 %) sekä teollisuudessa (14 %).

Miten tulokset suhtautuvat aikaisempaan tutkimustietoon?

Alakohtaiset erot näyttävät olevan pääsääntöisesti linjassa aikaisempien tutkimusten kanssa esimerkiksi siten, että teollisuudessa koetaan usein työssä tylsistymistä ja sekä koulutus- että sosiaali- ja terveyspalveluissa usein työn imua (Harju ym., 2014; Hakanen ym., 2019).

Tulokset osoittavat, että työuupumusoireilua esiintyy runsaasti fyysisesti kuormittavilla ja niin sanotusti miesvaltaisilla aloilla. Myös työssä tylsistyminen on yleisempää niin sanotussa suorittavassa työssä. Onkin tärkeä kiinnittää huomiota monipuolisesti myös näiden alojen työntekijöiden psyykkiseen – ei vain fyysiseen – hyvinvointiin. Kun mitataan työhyvinvointia useamman erityyppisen kokemuksen kautta, saadaan monipuolinen kuva työhyvinvoinnista – sekä myönteisistä että kielteisemmistä kokemuksista.

Tämän aineiston, joka on kerätty itsearviointitestillä, tulokset poikkeavat jonkin verran tieteellisistä väestötutkimuksista. Tässä vastaajat raportoivat esimerkiksi useammin korkeaa työuupumusoireilua kuin väestötutkimuksessa. Se johtunee siitä, että itsearviointitestiä käytetään tilanteissa, joissa on herännyt huoli omasta hyvinvoinnista. Itsearviointitestin tavoitteena onkin auttaa vastaajaa tunnistamaan oman työhyvinvointinsa tason sekä kannustaa pohtimaan, mitkä tekijät sitä tukevat. Tämä on hyvä huomioida tuloksia tulkitessa.

Tähän Työelämätieto-palvelun analyysisivuun liittyy myös aineistosivu: Työterveyslaitoksen Miten voit? -työhyvinvointitesti kertoo työhyvinvoinnista monipuolisesti.

Tekijät

Jaana-Piia Mäkiniemi, erikoistutkija

Jari Hakanen, tutkimusprofessori